5 askelta stressinhallintaan

Usein ajattelemme ulkoisten tekijöiden, tai toisten ihmisten olevan stressimme ja kuormituksen aiheuttajia. Kyse on kuitenkin siitä, miten ja mitkä ovat resurssimme ja kykymme suhtautua ja reagoida ulkopuoliseen maailmaan ja sen vaatimuksiin, sekä miten ymmärrämme oman mielen ja kehon viestejä. Tähän vaikuttaa pitkälti se miten hyvin olet palautunut.

Reagoimme stressiin alitajuisesti opituilla uskomuksilla ja tavoilla, joita olemme nähneet esim. omien vanhempien kautta. Lapsuudessa opitut mallit kiinnittyvät vahvasti meihin, joten vanhempana onkin hyvä miettiä millaista mallia omille lapsilleen antaa myös stressinhallinnassa ja tilanteissa, jotka aiheuttavat painetta.

Pysähtymällä tutkimaan omaa asennetta, omia uskomuksia ja tapoja, voi vaikuttaa siihen, miten reagoi stressiin. Jos itsensä pariin ei pysähdy aika-ajoin, vaan puuskuttaa menemään kaasu pohjassa ja läpät silmillä, ei stressiranka pysty kauan joustamaan.

Stressi toki kuuluu ihmisen elämään, mutta sen ei kuitenkaan pitäisi olla jokapäiväinen vieras, joka imee ihmisen resursseja niin psyykkisesti, kuin fyysisesti. Pitkittynyt stressi on monelle jokapäiväinen tuttu tunne, mutta ihmistä ei ole luotu elämään tässä tilassa.

Pitkittyneen stressin aiheuttamat elimistön fysiologiset muutokset, ovat terveydelle hyvin haitallisia ja voivat johtaa useisiin eri sairauksiin tai sairastumiskierteisiin. Seuraavan kerran, kun flunssakierre iskee, voikin olla hyvä tarkastella omaa kuormituksen ja palautumisen tasapainoa viimeisten kuukausien ajalta.

Stressi on yksi iso riskitekijä hyvälle ja vahvalle mielentasapainolle, mikä on vaikuttava tekijä kaikkeen ihmisen toimintaan ja elämään. Ennaltaehkäisevästi voimme onneksi jokainen vaikuttaa omalta osaltamme omaan kuormitukseen, palautumiseen, sekä siihen millaiset ovat stressinhallintakykymme.

5 asiaa, jotka sinun tulee tiedostaa stressinhallinnassa

1.Itsearvostus.

Yhtenä tärkeimpänä asian näen itsearvostuksen ja itsemyötätunnon. Kun on sinut itsensä kanssa, hyväksyy itsensä ja menneisyytensä on hyvä ja vahvempi pohja lähteä ottamaan askeleita kohti omaa hyvinvointia. Vanha sanonta ” kun rakastat ensin itseäsi, vasta sitten voit rakastaa muita”, toimii hyvin.

Kun arvostaa itseään, on huomattavasti helpompi lähteä tarkastelemaan omia rajojaan ja tutustumaan sallivasti ja hyväksyvästi siihen, mitä oma mieli ja elimistö sinulle tällä hetkellä kertoo hyvinvoinnistasi. Kun oma itsearvostus-, ja myötätunto ovat vahvalla pohjalla, ihminen sallii myös paremmin itselleen oman elämänsä rajat, mikä on olennainen osa omassa hyvinvoinnissa.

2. Kuormitus.

Tiedosta oman elämäsi kuormittavat tekijät ja se, mitkä kaikki asiat tuovat kuormitusta juuri nyt. Usein mennään päivästä toiseen tukka putkella ja suoritetaan. Ollaan monessa mukana, luppoaikaa ja tekemättömyyttä voi olla vaikea kohdata. Tämä on jo yksi hälytysmerkki ylikuormittumisesta ja nyt on hyvä hetki vahvistaa omia stressinhallinnan ja palautumisen taitoja.

Jos päivät täyttyvät pelkästä tekemisestä, on hyvä pysähtyä pohtimaan ovatko ne kaikki todella välttämättömiä? Kuka määrittelee sen mitä päiväsi sisältävät? Oletko se sinä itse, vai jokin ulkopuolinen tekijä? On hyvä pysähtyä välillä myös sen pariin, onko tässä elämäntilanteessa pystyttävä siihen, mihin pystyit esim. ennen lapsia? Tai ennen kuin omat vanhempasi ikääntyivät? Riittäisikö tänään 3 km kävely 10 km juoksulenkin sijaan?

Kuormitus voi olla kognitiivista, psyykkistä tai fyysistä ja onkin hyvä tunnistaa itsessään näiden erot. Millaista sinun kuormituksesi on?

Päivittäinen ärsyketulva, keskeytykset ja aivojen kuormittaminen voivat aiheuttaa kognitiivista kuormitusta. Aivot ovat ottaneet päivän aikana paljon vastaan ja tarvitsevat lepoa ilman älylaitteita. Aivojen on saatava palautua, jotta niiden optimaalinen toimintakyky säilyy vaativan hektisyyden ja tiedonkäsittelyn kuormituksesta.

3. Palautuminen.

Miten ja milloin palaudut? Odottaako palautumisesi sitä, että alkaa viikonloppu tai loma? Ihmisen tulee saada palautumista ihan joka päivä. Jokaiseen päivään on kuuluttava palautumista, jo työpäivän aikana ja ympäri vuorokauden pienissä erissä. Kun jokaiseen päivään ripottelee pieniä palautumisen hetkiä pitkin päivää, rakentaa se kivijalkaasi vahvemmaksi kaikin tavoin.

Palautumista tulee olla myös silloin, kun elämässä on hyvä vire päällä. Mukavat ja innostavat asiat voivat viedä mennessään, mutta palautuminen näistä on ihan yhtä tärkeää, kuin muustakin kuormituksesta palautuminen.

Jos päivittäisiä pieniä palautumisen hetkiä ei ole, voi hermosto olla jatkuvassa ylivirittyneessä tilassa pitkiä aikoja. Miten voisit rauhoittaa ylivirittynyttä hermostoa?

Palautumiseen vaikuttavat resurssisi ja se, miten pidät niistä huolen tai miten haluat kehittyä niissä. Pelkkä nukkuminen ei voi olla palautumisen aikaa, vaikka sen aikana tapahtuukin suurin osa ihmisen palautumisesta. Päivän aikaiset palautumisen hetket luovat pohjan yön aikaiselle palautumiselle ja ilman niitä palautuminen ei välttämättä ala kunnolla.

Päivän aikainen ravinto, palautuminen, liikunta ja yön aikainen uni ovat kaikki vaikuttavia tekijöitä siihen, miten hyvin palaudut kokonaisuudessaan. Kuinka hyvin haluat voida ja kuinka paljon haluat nauttia elämästä? Onko palautumisesi tasapainossa kuormittumisesi kanssa?

4. Ajanhallinta.

Ajanhallinnalla on suuri merkitys sille, kuinka paljon saamme kasattua itsellemme kuormitusta ja stressiä. Jos kaikki on levällään ja kesken, aiheuttaa se varmasti ihan kenelle tahansa stressiä.

Kun suunnittelet ajankäyttösi järkevästi, jaat tekemisesi sopiviin eriin ja tunnistat rajasi, olet jo askeleen edellä. Jokin isolta tuntuva asia on monesti hyvä jaksottaa esim.15 min pätkiin jokaisena arkipäivinä, niin silloin ei kerralla rysähdä koko iso homma työpöydälle.

Keskittyminen on yksi avain ajankäytössä, mutta valitettavan monelle se on vaikeaa. Tämä on jälleen yksi merkki siitä, miten pystyt hallitsemaan stressiä ja miten hyvin pystyt rauhoittamaan itsesi yhden asian pariin. Keskittymistä voi onneksi harjoitella erilaisilla hengitys- ja läsnäoloharjoituksilla, joita kannattaa tehdä joka päivä. Hengitysharjoitukset voi aloittaa keskittymällä vain hengitykseen muutaman minuutin ajan ja kuulostelemalla samalla itseään. Kun toistat tätä joka päivä, opit rauhoittamaan mielen ja kehon joka päivä vahvemmin.

Etenkin tietotyöläisillä on tärkeää pitää taukoja säännöllisesti, sillä aivot eivät ole luotu työskentelemään keskittyneesti koko päivää tietokoneen ääressä. Jaksota työsi selkeästi työntekemisen ja taukojen aikaan. Kun tauolla vielä irrottaudut työpisteeltäsi, jätät puhelimen pois ja teet hengitysharjoituksen tai fyysisiä liikkeitä, pidät mielesi ja elimistösi virkeänä ja suojelet näin myös kokonaispalautumistasi. Tällä on myös suuri merkitys suorituskykyyn ja tehokkuuteen.

5. Läsnäolo.

Läsnäolotaidot ovat tärkeitä taitoja niin työssä-kuin vapaa-ajalla. Kun sinulla on kyky olla läsnä, sisäistät myös sinulle kerrotut asiat vahvemmin ja selkeämmin. Läsnäololla viestität muille ihmisille, kuinka kiinnostunut olet heidän asioistaan tai heidän seurastaan. Tämä on myös arvostuksen osoitus heitä kohtaan. Osoitat, että hän tärkeä ja haluat antaa aikaa juuri hänelle.

Läsnäolotaidot ovat erityisen tärkeitä oman itsensä kohtaamisessa ja kuuntelemisessa. Kun kykenet olemaan läsnä itsellesi, sinun on helpompi myös huomata elimistön ja mielen viestit siitä, kuinka sinä voit tällä hetkellä ja mitä kaipaat juuri nyt? Näin sinun on helpompi painaa jarrua, jos alkaa mennä liian lujaa. Läsnäolotaidoilla on suuri merkitys siihen, miten voit ennaltaehkäisevästi havaita, mikäli elimistösi tai mielesi kertoo sinulle jostain mihin olisi syytä puuttua.

Elimistön viestit ovat kultaakin arvokkaampia. Kun sinä voit hyvin, myös ihmiset ympärilläsi voivat hyvin.


Miltä tuntuisi, jos voisit lisätä ja vahvistaa stressinhallinta taitojasi? Liity sisäpiiriin, jolloin saat 2 kertaa kuukaudessa oppia, neuvoja, ajatuksia ja vahvistusta stressinhallinnan harjoittamiseen. Selviydyt jatkossa stressaavista hetkistä ja tilanteista paremmin ja vahvempana.Maria Rautava

Maria Rautava • Mind Coach®
Puh. 050 4065 986
mielioivallus@gmail.com